Klikkaa kuva suuremmaksi.
© Hippos, Emilia Fager
Pirumani
Suomenhevonen, ori
Liinakko, 153cm
VH00-000-0000
s. 28.4.2010, 3v
Kasvattanut O. Immonen, Suomi
Omistaa Viimalan Talli
ennätys 0a
Kilpailee
Suku
i. Pirulainen
e. Vilman Leela
Suomenhevonen, ori
Liinakko, 153cm
VH00-000-0000
s. 28.4.2010, 3v
Kasvattanut O. Immonen, Suomi
Omistaa Viimalan Talli
ennätys 0a
Kilpailee
Suku
i. Pirulainen
e. Vilman Leela
Kevyt lumivaippa on peittänyt tienoon hellään syleilyynsä. Lumisessa tarhassa kaula kaarella lennokkaita askeliaan esittelevä suomenhevosori huipentaa alkutalven idyllin tuoden maisemaan vivahteen jostain perinteikkäästä. Välillä hevonen pysähtyy kohottaen katseensa johonkin kaukaisuuteen hirnahtaen vaimeasti. Sen lauma on taas hylännyt sen. Ori ei ymmärrä, miksi sen täytyi jälleen jäädä vaille seuraa.
Pirumanin luonne vastaa orin nimeä vain osittain. Solakka suomenhevosori on kotipiireissään tunnettu energisyydestään ja seurallisuudestaan – se haluaisi aina olla siellä missä muutkin. Ori ei voi sietää yksin jäämistä, ja mieltää muista eristämisen sille aiheutetuksi vääryydeksi. Laumassa se kuvittelee aina olevansa jotain suurta, ja sen kanssa pienemmät ja heikommat saavat kyytiä kovalta kädeltä. Loppujen lopuksihan nimi kuvastaa hevosta liki täydellisesti – tuskin yksikään toinen hevonen osaa käyttäytyä ristiriitaisemmin.
Hoitaessa Piru on hyvä sitoa kiinni kunnolla. Poninaivoilla varustettu hevonen saattaa aiheuttaa ihmisille harmaita hiuksia lukkosepäntaidoillaan – sellaista aitaa tai solmua ei olekaan mistä tämä hevonen ei irti pääsisi. Yksin jäämisen varalta kehitellyt karkausmenetelmät kannattaa opetella muistamaan ulkoa joka tilanteessa, jotta ori saataisi pysymään sallituilla alueilla. Kauas kotipihastaan Piru ei kuitenkaan lähde, vaan löytää tiensä yleensä joko lähimpään pusikkoon tai muiden hevosten luo.
Varustaminen sujuu kärryvaiheeseen saakka mallikkaasti, sillä sillä on inhottava tapa esitellä takakavioitaan ravikärryille välillä ihan huvinkin vuoksi. Mistään kärrykammoisuudesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä komentamisella hevonen saadaan kyllä käyttäytymään. Päävehkeitä asennettaessa Piru saattaa keljuilla nostamalla päänsä korkealle. Onneksi ori ei ole isoimmasta päästä, eikä suurta ongelmaa pitäisi pelleilystä syntyä. Lastaus sujuu yllättävänkin hyvin, mutta taluttaessa se saattaa sille päälle sattuessaan nykiä käsittelijäänsä minne lystää.
Radalla Piru on elementissään. Hiiteissä se antaa aina kaikkensa, ja juokseekin kylmäveriseksi erittäin nopeita aikoja. Välillä innostuessaan ori saattaa yrittää ryöstäytyä, ja kontrolli kärryiltä käsin hevoseen on yritettävä ylläpitää koko juoksun ajan. Kisatilanteissa Piru käy kuumana, eikä välttämättä hermostukseltaan suoriudu pois radalta ilman ylimääräisiä laukkoja. Kun yhteistyö sujuu, hevonen pysyy lapasessa eikä laukkoja synny voi kisojen voitto olla taattu!
Luonteen kirjoitti Ray, kiitos!
Pirumanin luonne vastaa orin nimeä vain osittain. Solakka suomenhevosori on kotipiireissään tunnettu energisyydestään ja seurallisuudestaan – se haluaisi aina olla siellä missä muutkin. Ori ei voi sietää yksin jäämistä, ja mieltää muista eristämisen sille aiheutetuksi vääryydeksi. Laumassa se kuvittelee aina olevansa jotain suurta, ja sen kanssa pienemmät ja heikommat saavat kyytiä kovalta kädeltä. Loppujen lopuksihan nimi kuvastaa hevosta liki täydellisesti – tuskin yksikään toinen hevonen osaa käyttäytyä ristiriitaisemmin.
Hoitaessa Piru on hyvä sitoa kiinni kunnolla. Poninaivoilla varustettu hevonen saattaa aiheuttaa ihmisille harmaita hiuksia lukkosepäntaidoillaan – sellaista aitaa tai solmua ei olekaan mistä tämä hevonen ei irti pääsisi. Yksin jäämisen varalta kehitellyt karkausmenetelmät kannattaa opetella muistamaan ulkoa joka tilanteessa, jotta ori saataisi pysymään sallituilla alueilla. Kauas kotipihastaan Piru ei kuitenkaan lähde, vaan löytää tiensä yleensä joko lähimpään pusikkoon tai muiden hevosten luo.
Varustaminen sujuu kärryvaiheeseen saakka mallikkaasti, sillä sillä on inhottava tapa esitellä takakavioitaan ravikärryille välillä ihan huvinkin vuoksi. Mistään kärrykammoisuudesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä komentamisella hevonen saadaan kyllä käyttäytymään. Päävehkeitä asennettaessa Piru saattaa keljuilla nostamalla päänsä korkealle. Onneksi ori ei ole isoimmasta päästä, eikä suurta ongelmaa pitäisi pelleilystä syntyä. Lastaus sujuu yllättävänkin hyvin, mutta taluttaessa se saattaa sille päälle sattuessaan nykiä käsittelijäänsä minne lystää.
Radalla Piru on elementissään. Hiiteissä se antaa aina kaikkensa, ja juokseekin kylmäveriseksi erittäin nopeita aikoja. Välillä innostuessaan ori saattaa yrittää ryöstäytyä, ja kontrolli kärryiltä käsin hevoseen on yritettävä ylläpitää koko juoksun ajan. Kisatilanteissa Piru käy kuumana, eikä välttämättä hermostukseltaan suoriudu pois radalta ilman ylimääräisiä laukkoja. Kun yhteistyö sujuu, hevonen pysyy lapasessa eikä laukkoja synny voi kisojen voitto olla taattu!
Luonteen kirjoitti Ray, kiitos!
Kilpailut
-
-